Väliaikatietoja

Tähän nyt tyssähti, ja keväällä jatkuu. Kelit estävät maalaushommat, eikä lattiaa voi vielä tehdä. Rakentaja aikoo talven aikaan skrabata vanhat ikkunat. Mutta hienoa, että tähän asti päästiin - taimien esikasvatus täytyy siis edelleen hoitaa luokkahuoneen ikkunalla ( siivooja-parat- purnukkaa kaikki pinnat täynnä..). Vanhoja tiiliä olen kysellyt, ja saanut parikin osoitetta lähikulmilta. Nuku hyvin talviunta, "rakkauden temppeli". Sinua ei koskaan koristella valoletkuilla!

Marraskuu ei suosi rakentajaa

Harjakaisia vietettiin viikko sitten, ja sen jälkeen onkin vettä satanut päivittäin. Runko rakennettiin ikkunoiden kanssa sopivaksi, mutta rakennus todettiin silmämääräisesti liian korkeaksi. !Saatuaan siis ensin kattotuolit valmiiksi , joutui rakentaja alentamaan kattoa 15 cm. Tämäkään ei tyydyttänyt, vaan kattoa laskettiin vielä 10 cm. Elikkä tälläinen tavallinen naikkonen pohtii mielessään, että tähän tarkoitukseen ne piirustukset kai ovat? Kokeilemalla joutuu tekemään paljon turhaa työtä.
Nyt on kasvihuone peitetty pressuilla kauttaaltaan. Sisällä puhaltaa sähköinen lämpöpuhallin lämpöä harakoille. Litimärkien puiden tulisi kuivua, jotta rakentaminen voisi jatkua.

Marraskuu. Kello on 16.30, ja piha on pilkkopimeä. Ei näkisi rakentaa, vaikka pystyisikin. Räntää on satanut koko päivän. Tähän vuodenaikaan on aika vaikea uskoa, että kevätkin joskus koittaa...

Harjakaiset 25.10

Nyt on " puutarhan helmi" harjakorkeudessaan. Tänään on ollut inhimillinen päivä rakentaa, sillä aurinko on paistanut koko päivän. Rouvakin pääsi osallistumaan, kun sai hetken pidellä lautoja ja ojennella työkaluja. Ongelmana on se, ettemme ole päättäneet kattomateriaalia. Valokate on poissuljettu ( puhdistus, nääs ), lasi taitaa olla vaarallista ja hankalaa käsitellä ja muovi rumaa. Elikkä tässä vaiheessa nyt vielä mietitään.
Komea pytinki tulossa. Vitsit! Kävelin siellä tänään ja höpötin itsekseni, että tähän tulee sitä ja tähän tätä. Ja sinne mahtuu oikeasti pari tuolia ja pieni pöytä. Tunnelmointia varten....

Pohdintaa

"Rakkauden temppeli on" on nyt telakalla, sillä Rakentajan on välillä käytävä töissä. Minä olen viime aikoina pohtinut ikkunanpesun dilemmaa- miksi ihmeessä minä, joka en osaa pestä ikkunoita enkä pidä siitä , haluan LASIHUONEEN? Ystäväni kertoi minulle sellaisen puhtaanapidosta. Hitonmoista hommaa. Ja mistä materiaalista katto? Lasi, valokate vai muovi?Ai ai ai.
Valokatteeseen kertyy aika helposti lehtiä ja muuta roskaa. Muovi muuttuu aja saatossa nuhruiseksi. Lasi- no aika hankala rakentaa, luulisin, ja pestävä se on sekin.

Pitäisiköhän sanoa että perun perhana koko jutuin. Rakenna vaan se uima-allas. Sehän on niin helppo pitää puhtaana.

Perjantaina 3.10

Sade jatkui lähes tauotta. Muurasin harkot siitä huolimatta. Toivottavasti rouva ymmärtää arvostaa tätä. kylmyys ja kosteus pureutuvat luihin ja ytimiin saakka, ja oikea lapa on edelleen helvetin kipeä.

Rakentajan päiväkirjaotteita

Sunnuntaina 21.9 alkoi lapioiminen "noin mittojen " mukaan. Maanantaina jatkoin töitten jälkeen, ja iskin maahan kaksi seivästä, johin merkitsin seinämien korot korkoletkun avulla. Torstaina pääsin seuraavan kerran kaivamaan, ja kampesin muutaman ison kiven ylös montusta. Otti päähän se kiven nuljutus. Laitoin kulmamerkit paikoilleen, ja totesin kaivaneeni liian ison montun. Sekin otti päähän.
Kävin rautakaupassa ja tilasin kuorman hiekkaa. Aloin täyttämään monttua hiekalla. Täyttö jatkui vielä pimeällä, kunnes vaimo tuli huhuilemaan saunaan. Olisi kuulema yksi kylmä olutkin tarjolla rankan työpäivän päätteeksi.

Perjantaina 26.9 vuokrasin tärylätkän ( 20 e ) ja tasasin sekä tiivistin pohjan. Lautaan meni 7 e ja ruuveihin euro. Muita tärkeitä ostoja: piiskaa 8mm, 12x5=10 kpl , 6m kankea+4kpl, 45cm 20:n cm välein 14 kpl, yhteensä 42 e. ( älkää kysykö edellisistä, kirj.huom.)

Lauantaina tein valumuotteja, sunnuntaina jatkoin raudoituksella ja täytöllä. Maanantai-aamuna ( olen nyt lomalla viikon ) tein loput raudoitukset, hain harkot ja betonimyllyn. Anturan valaminen meni pimeälle asti ( harkot 80e, mylly velimieheltä lainassa ). Valun kuivumiseen meni pari vuorokautta, varsinkin kun alkoi sataa. Peittelin pressuilla rakennustyömaan. Keskiviikkona aloin työstämään harkkoja: 36 täytyi työstää, vain 8 jäi työstämättä. Jep.

Suunnittelua

Kävelin montun reunalla. Mies on rakentanut tämän päivän aikana valumuotit. Minä käyskentelin ympärillä ja kuvasin.
Tähän laitan viiniköynnöstä, tähän mausteita...
Koristekurpitsat ja kelloköynnökset ehtivät varmasti kukkia ja kypsyä. Puulaatikollinen sipuleita täytyy laittaa heti huhtikuun alussa, varhaissipulit ovat niin kalliita. Tänä keväänä perustin kasvimaan vappuna, ja sipulit kasvoivat nopeasti harson alla. Mikään ei taida olla hekumallisempaa, kuin sanoa: " minäpä haen tuolta kasvimaalta ..."

En ole luovuttanut chilipaprikoidenkaan kanssa. Joskus vielä saan satoa.

Ja sitten piirustukset

Kirjasto oli taas verraton apu, kun haeskelin viherhuoneen rakentamiseen liittyviä oppaita. Niitä kertyikin korkea pino. Valitettavasti en löytänyt yhtään kirjaa, jossa olisi neuvottu " kuinka rakennan kahdeksankulmaisen viherhuoneen vanhoista ikkunoista".

Ensimmäiseksi pulmaksi nousi laskukaavojen mietintä. Miten saisimme laskettua kasvihuoneelle halkaisijan? Miten kulmat asettuisivat? Tarvittiinko Pythagoraan lausetta, siniä, piitä vai mitä?
Loppujen lopuksi mieheni määritteli halkaisijan tee-se-itse eli Penan laskuopilla, mutta kysyttyämme apua muutamalta matemaatikolta , jotka laskivat ympyrän kärkikulman/ sinin avulla, halkaisijaksi tuli sama luku.

Muistin virkistämiseksi: Pythagoraan lauseella a2+b2= c2 saadaan hypotenuusan pituus suorakulmaisessa kolmiossa. Piitä tarvitaan ympyrän pinta-alaa laskettaessa.

Siniä tarvittiin halkaisijan määrittämiseen, eli kun yhden ikkunan leveys on 0,71 cm, saadaan vastaava lauseke:
sin 22,5= 0,71/d/2 ( d= halkaisija )
dxsin=2 x 0,71
d= 2 x 0,71/sin 22,5=1,42/sin 22,5=3,71m.

Sitten vielä epätieteellinen muiden kulmien astelukujen määritys, ja piirustukset olivat valmiit. Tosin ne eivät vieläkään ole paperilla, vaan mieheni päässä.

Unelmasta totta?

Unelman mahdollinen konkretisoituminen tapahtui, kun mieheni osui vahingossa paikalle estämään erään maalaismiehen ikkunoitten hävittämisen. Mies oli jo kasannut ikkunat peräkärryyn. Kuorma siirrettiin mieheni kyytiin - ilmaiseksi - tietämättään tämä mies lahjoitti meille unelman . Rahatilanteemme ei olisi mahdollistanut muunlaista aloitusta.

Kesä sateineen ei pahemmin innostanut rakentamisen aloittamiseen, vaan mittailimme pihaa pohtien patrasta mahdollista paikkaa " Puutarhan Helmelle". Lopulta päädyimme pihan yhteen alanurkkaukseen, jossa kasvihuone olisi kauniisti näkyvillä, mutta ei liian tyrkyllä. Pihaan jäisi silti pelitilaa ja avaruuden tuntua. Talvella on vielä kaadettava yksi koivu, jotta se ei varjosta kasvihuonetta liikaa.

Unelma

Pikkuhiljaa se alkoi. Ensin lueskelin postimyyntikuvastoja, ja tilasin summassa jotain perennoja. Edellinen omistaja oli sanonut, ettei pitkässä kukkapenkissä kasva mikään, koivut vievät kaiken veden ja ravinnon. Kokeilin kuitenkin loistotädykettä ja karpaattienkelloa, sekä istutin tulppaaneita ja krookuksia.
Yksikään sipulikukka ei noussut, tädykkeet lamosivat rumasti maata pitkin ja karpaattienkellot hävisivät kokonaan. En silti lannistunut, vaan seuraavana vuonna vaihdoin penkin mullat kokonaan, viisi kuutiota siihen meni. Tällä hetkellä siinä kukkii kevätkaihonkukka, helminukkajäkkärä, syysasteri, tuivio, vuorenkilpi, maksaruohoja ja verikurjenpolvi. Muun muassa. Ja keväällä ensimmäiset esikot ja krookukset.

Hurahtaminen puutarhaan tapahtui asteittain. En muista, milloin huomasin lainaavani puutarhalehtiä kirjstosta ja tekeväni merkintöjä ruutuvihkoon. Aloitin siitä, että opettelin tunnistamaan kaikki puutarhamme kasvit, ja kirjasin ylös lajikkeet sekä niiden latinankieliset nimet. Seuraava vaihe oli omien kukkapenkkien suunnittelu ja perustaminen . Joka kesä olen uuden penkin perustanut. Perennainnostuksen jälkeen ihastuin ruusuihin ja kärhöihin. Kärhötkin piti hakea Sofianlehdosta asti, olin nimittäin lukenut, että Börje Fi on Suomen paras kärhöasiantuntija. Kärhöjen jälkeen innostuin potager-tyyppisestä kasvimaasta sekä yrteistä. Yrttikirjakin piti ostaa, sillä pitihän kasvatteja sitten laittaa ruokiin. Timjamia, salviaa, rakuunaa, yrttiselleriä, lipstikkaa, basilikaa, sitruunamelissaa , persiljaa, tilliä ja ruohosipulia.

Nämä kaikki vaiheet johdattelivat minua pikkuhiljaa siihen suurimpaan visioon- omaan viherhuoneeseen. Vanhoista ikkunoista tehtyyn , kulmikkaaseen viherhuoneeseen, joka syksyn tummina iltoina loistaisi kuin jalokivi kymmenien kynttilöiden valaisemana! Jonka patinoiduilla tiilillä verhotulla lattialla olisi ruukkuja, joissa kasvattaisin mm. bougainvilleaa ja viiniköynnöstä!
Rottinkisissa tuoleissa olisi saaleja, joihin kääriytyneenä nauttisin täyteläistä viiniä , pienen suihkulähteen solina säestäisi tätä herkkää vihertuuraajan iltaa.

Tästä kaikki siis alkoi.